torstai 10. heinäkuuta 2014

Turkuvisiitti

Tuoreita kasviksia, hedelmiä, marjoja, lihaa ja valtava kukkameri. Mikä ihana ilma ja tuoksu. Torilla kävi kova kuhina aamupäivällä, kun astelimme ihastelemaan Turun Kauppatoria. Herkulliset ja tuoreet kasvikset herättivät kotikokit haaveilemaan päivittäisistä toriostoksista. Torilta löytyisi aivan varmasti kaikki mitä ruoanlaittoon tarvitsemme. Lihaa ja kasviksia grilliin, marjoja jälkiruoaksi ja tuoreet kukat pöytään. Miksi Jyväskylän torikulttuuri on kutistunut lähes olemattomaksi? Näinhän sitä ruokaa kuuluu ostaa ja myydä!





Torin kautta Kauppahalliin. Mausteet, pähkinä, juustot ja lihat rattaiden alatasolle, ja mars merihenkisesti sisustettuun kotikeittiöön. Raidallinen esiliina vyötärölle ja tukka rennolle letille. Pitsiset tabletit pöydälle ja kerroksellinen kattaus niiden päälle. Tekisinkö näin, jos asuisimme Turussa? Ehkä. Ehkä en. Tämä saattaa olla vain kaunisteltu haaveeni saaristolaiselämästä, mutta ajatuksissani se kuulostaa aika suloiselta.




Ai niin, haaveilujen lomassa unohdin kertoa, että torin laidalta saa herkullista jääjogurttia eli frozen yogurttia. Tyylikäs musta kontti oli sisustettu meidän näköisesti. Suuret lasiovet oli rakennettu vanhoista ikkunoista, lattialle oli heitetty raidallinen räsymatto ja puulaatikkossa olevat laventelit toivat kodikkuutta. Pihan mustat ja valkoiset Vågo -tuolit ja Sandskär -pöydät viimeistelivät kokonaisuuden. Paikan nimi on Jäägurtti ja homma toimii näin: otat kupin, laitat siihen haluamaasi jääjogurttia, valitset lisukkeet, punnitset ja maksat. Maustamaton jogurtti oli luomulaatuista, niin kuin paikan kahvitkin. Maustamattoman jogurtin lisäksi on saatavilla myös viikoittain vaihtuva maku, tänään se oli vasta valmistettu raikas passion.

Jäägurtti

Taas kerran kuulostaa siltä, että olisimme vain syöneet ja haaveilleet ruoasta koko päivän, mutta ei nyt sentään. Aamulla kävelimme aurinkoista Aurajoen rantaa pitkin kohti Turun tuomiokirkkoa. Upea kirkko herätti paljon mielenkiintoa ja arvostusta. Onhan tuollainen vanha historiallinen rakennus käsityötä parhaimmillaan. Jykevä kivikirkko on rakennettu monessa vaiheessa ja sen vuoksi se edustaa monia tyylisuuntia. Ei voi muuta sanoa, kun että upea se on!






Turkuvisiitti päätettiin jouhevasti Cafe Art taidekahvilaan, joka on Trip advisorin mukaan Turun ykköskohde ravintolat kategoriassa. Loistava sijainti jokirannan historiallisessa kivitalossa lunasti lupauksensa, mutta suuret odotukset kakuista eivät valitettavasti täyttyneet. Irish Cream kakku oli kyllä lähes täydellinen, mutta toisaalta taas brownie oli suoraan sanottuna kehnoa. Kahveista en osaa sanoa yhtään mitään, koska olen teeihmisiä. Siltä osin kahvila voisikin olla ihan ykköspaikka, sillä kahvi on Turun kahvipaahtimon vastajauhettua kahvia, joka vei seitsemännen vuoden Barista palkinnon.





Kun varpaani oli haudattu hiekaan kymmeniä kertoja ja viimeinenkin murunen kakusta oli syöty, niin lähdimme rantaa pitkin takaisin autolle. Pakkasimme tavarat autoon ja nostimme kytkintä, vaikka aloin vasta innostua tutkimusmatkastamme. Kaivoin puhelimen esiin ja aloin selailla löytyisikö paluumatkamme varrelta kiinnostavia pysähdyskohteita. Nea nukahti heti auton hurahtaessa käyntiin ja tiesin, että seuraavat kaksi tuntia neiti tulee nukkumaan varmasti. Missä olisimme silloin? No Tampereella! Ikea ja Särkänniemi, siinähän ne ovat. Eivät ehkä persoonallisimmat vaihtoehdot, mutta jokaiselle mieluisat.




Ikeasta mukaan tarttui muutama sohvatyyny ja pari hodaria. Niiden voimalla jaksoimme jatkaa hurvittelua Särkänniemessä. Meille sattui vielä hyvä tuuri, sillä Särkänniemi on poistanut sisäänpääsymaksut, eikä alle 3-vuotiaasta tarvitse maksaa laitemaksujakaan. Niinpä Nea hurjasteli pitkälle iltaan saakka vain 10 euron parkkimaksulla. Kyllä oli niin leveää hymyä.

video

Päivän tärpit

1. Turun Kauppatori
2. Turun Tuomiokirkko
3. Jäägurtti
4.  Turun Kauppahalli
5. Cafe Art

Lisää tärppejä voit katsoa täältä ja täältä.

Postauksen kuvat on kännykkäkuvia. Pahoittelen laatua.


keskiviikko 9. heinäkuuta 2014

Kaunis Naantali ja se odotettu Muumimaa

Naantalin vanhassa kaupungissa jokainen kaunis puutalo on saanut oman nimensä. Herkulliset värit ja arkkitehtuuri luovat kapeille kaduille Astrid Lindgrenin saduista huokuvaa kotoisuutta ja huolettoman elämän tuntua (pidän kovasti Lindgrenin saduista). Pienistä porteista avautuvat sisäpihat houkuttelevat kurkistamaan sisään. Herkkien ikkunaristien takana on erilaisia koriste-esineitä, jotka vievät ajatusmatkalle talon asukkaiden arkeen. Millaista elämä on Kulmalassa tai Humppilassa?

Kävelimme jäähallilta Vanhan kaupungin läpi Muumimaailmaan. Matka taittui mukavasti ja ripeästi, koska unohdin kameran laturin kotiin. Timo ja Nea olivat varmasti onnesta soikeina, kun en pysähdellyt kuvaamaan jokaista kukkapuskaa ja katulamppua matkan varrella. Kaikki kolmen päivän matkakuvat on iPhonella otettuja, joten kuvien laatu on tämän takia hieman kakkosluokkaa.

Saavuimme viimein suuren sinisen talon pihaan, jossa koko Muumien väki odottelikin innokkaiden lasten halauksia. Nean ilme oli näkemisen arvoinen, kun Muumipeikko seisoi edessä. Ihka oikea Muumipeikko! Tuolla onkin Mamma, Pappa, Nipsu, Pikku Myy…

Kaikki karvaiset kaverukset saivat halauksen, jos toisenkin. Nea omaan reippaaseen tapaansa juoksi suoraan syliin enempiä miettimättä. Tällaiselle 2-vuotiaalle hahmot ovat varmasti koko paikan kohokohta, vaikka muutakin tekemistä Muumimaailmassa on koko päivälle. Nea katseli ympärilleen Muumitalossa ja satumetsässä, mutta tuskin osasi vielä yhdistää paikkoja katsomiinsa satuihin. Hahmoja  kun on vaikea olla tuntematta. Osa paikoista juostiin läpihuutona, mutta yksittäiset asiat saattoivat jäädä kiinnostamaan pidemmäksikin aikaa. Vajaa seitsemän tuntia hujahti yllättävän nopeasti meillä vanhemmillakin, vaikka nyt olo on aivan naatti.





Ruokapaikkoja Muumimaailmassa on vähän joka lähtöön, ainakin kun huvipuistojen ruokapaikkoja muistellaan. Perinteisesti tarjolla on hamppareita, pitsaa, pastaa, ranskalaisia ja erilaisia herkkuja, mutta ilmeisesti Mamman keittiöstä saa myös ihan tavallista kotiruokaakin allergiat ja erikoisruokavaliot hyvin huomioituna. Nea söi Pikku Myyn kierreperunoita, mutta me aikuiset pärjättiin koko päivä hyvin Mamman munkeilla ja kymmenellä puolen litran pullolla nestettä. Päivä oli niin kuuma, että ruoka ei maistunut, mutta vesi sitten senkin edestä. Lämpötila huiteli 29 asteessa, joten oli jo pakko siirtyä Muumilaakson rantaan vilvoittelemaan.

Kaikki oli hyvin niin kauan, kunnes joutsen perhe tuli tuhkaavasti rantaan hätyyttäen ihmisjoukon pois tieltään. Isä joutsen suojeli lapsiaan niin kiihkeästi, että jopa Timo joutui muutaman juoksuaskeleen ottamaan keretäkseen pois alta. En ole koskaan nähnyt kuinka joutsen venyttää kaulansa pitkäksi, räpistelee siipiään ja suhisee pelotellakseen ihmiset pois reitiltään. Rannasta katosi hetkessä iso joukko päivää paistattelevia ihmisiä.



Välipulahduksen ja draaman jälkeen jaksettiin taas hetki juosta Haisulin perässä. Viimeiseksi vielä ennen lähtöä Emman teatteri viihdytti meitä musiikkiesityksellään. Nea jaksoi katsoa esityksen keskityyneesti loppuun saakka. Hyppäsi penkiltä alas ja alkoi heiluttaa lanteitaan Muumien tapaan. Se oli hyvä lopetus kivalle muumipäivälle.

Muumilaakson sillan toisella puolella hypättiin muumijunaan, jolla pyyhkäistiin nopeasti rantakadun toiseen päähän, juuri sopivasti ravintola Valborgin eteen. Kiipesimme portaat ylös idylliselle sisäpihalle ja söimme maukkaat annokset lopen uupuneina. Valborgin yhteydessä on myös pyörävuokraamo, mikä houkuttelisi kovasti kaksin matkustaessa. Naantali näyttäisi varmasti vieläkin upeammalta pyörän selästä!


Päivän tärpit

1. Muumimaa
2. Naantalin vanhakaupunki
3. Valborg

Lisää tärppejä voit katsoa täältä ja täältä.

maanantai 7. heinäkuuta 2014

Perhepäivä Turussa

Turku on kaunis kaupunki. Vanhoja puutaloja, suuria purjelaivoja, viihtyisä Aurajoen ranta ja komea Turun linna. Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta ja lokit kirkuivat veneiden yllä. Moneen otteeseen ihmettelimme ääneen, että olemmeko tosiaan Suomessa. Tuoksut, lämpö ja tunnelma.

Varailimme majoitusta aivan liian myöhään, joten päädyimme Naanatalin vanhankaupungin sijaan Turkuun. Mikäli suunnittelet kesälomareissua Muumimaailmaan, niin ole ajoissa hotellimajoituksiesi kanssa. Naantalin vanhassa kaupungissa on idyllisiä puutaloja, joissa on historialtaan kiinnostavia majoitusmahdollisuuksia. Minä olisin mielelläni yöpynyt Bridget Inn -hotellissa tai Hotelli Palossa.

Scandic tarjoaa myös bloggaajille ainutlaatuisia huoneita, joissa on kaikki mistä bloggari voi vain unelmoida hotellimaijoituksensa aikana. Senkin suhteen olimme myöhässä, mutta onni onnettomuudessa. Holiday Inn hotellissa lapset on kunniavieraita ja se  lämpö välittyi heti sisään kirjautumisen yhteydessä. Lapset saivat kirjautua itse sisään tähtivieraskirjaan, hotellin henkilökunta toivotti Nean tervetulleeksi Rasmus Nalle -kirjalla, toisesta kerroksesta löytyy leikkihuone ja pohjakerroksessa on pieni uima-allas.

Huoneeseen päästyämme Nea juoksi heti omaan sänkyynsä ja veti peiton korviin. Kiljui onnesta, onhan hänellekin oma suuri sänky ja valkoiset lakanat. Lapselle lomareissun kohokohta voi näköjään olla jo hotellin oma pehmeä sänky, suuri perhepeti.



Tyynysodan jälkeen lähdimme Aurajoen vartta pitkin kohti Turun linnaa. Timo ei ole koskaan käynyt Turussa, muuta kuin ohikulkumatkoilla. Hänelle myös Turun linna oli uusi kohde ja minäkin olen ollut aika pieni kun siellä vierailimme, joten ostimme liput ja menimme sisään asti. Nea innostui omaan tapaansa ja kiipesi kapeita linnanportaita pienen tytön tarmolla. Hyppyjä Herrainhuoneessa ja juoksuaskeleita kuningattaren vaatehuoneessa.





Me viihdyttiin linnassa tosi hyvin ja voidaan ehdottomasti suositella sitä kaikille Turun matkaajille.





Linnan lähellä olisi ollut myös ihan mielenkiintoisen oloinen Merimuseo, mutta jätimme sen väliin tällä kertaa. Timo halusi vilkaista laiturilta Karjalan tykkilaivaa, joten piipahdimme laiturin reunalla. Matka takaisin keskustan suuntaan taittui vaivattomasti Aurajoen rantaa pitkin.





Pysähdyimme viihtyisän Cafe Artin kohdalle. Pohdimme hetkisen jäisimmekö maistelemaan herkullisen näköisiä kakkuja viilenevälle joen rannalle puiden katveeseen, mutta oli saatava jotain lämmintä ruokaa pitkän päivän päätteeksi. Kävelimme muutaman korttelin verran kohti Kultataloa, jonka kolmannessa kerroksessa tiesimme olevan täydellisten pitsojen pitserian. Pizzarium täytti täysin odotuksemme, sillä pitsa todellakin oli juuri niin hyvää, mitä siitä puhutaankin. Kuulin myös huhuja, että pitsojen raaka-aineista ainakin osa tuodaan suoraan Italiasta. Vain muutama kuukausi takaperin lomailimme Italiassa ja täytyy myöntää, että edes kaikista paikallisista pitserioista ei löytynyt näin herkullisia pitsoja.




Jälkkäri haettiin viereisestä Brownz -kahvilasta, mutta pekaanikinuskikakku oli suorastaan pettymys. Vieläkin osa seisoo syömättömänä hotellin yöpöydällä kaksi lusikkaa kaverinaan.


Tapahtumarikas päivä kruunattiin pulahtamalla virkistävään uima-altaaseen, pukeutumalla puhtaisiin yövaatteisiin ja kömpimällä puhtaisiin hotellilakanoihin. Nyt nukutaan, huomenna lähdetään katsomaan muumeja.

Päivän tärpit

1. Turun linna
2. Aurajoen ranta
3. Pizzerium

Lisää tärppejä voit katsoa täältä ja täältä.